Checking up on me? No niin minäkin!

2015-11-20T00:32:13+02:00

Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt aikaa! Onkohan päivitystahtini ihan sopiva kiireiseen nykymaailmaan? Ei se taida oikein olla. Olin poissa oman koneeni ääreltä jonkin aikaa, ja en muistanut salasanoja, joten en päässyt ripittäytymään. Omassa koneessa tallennan salasanoja aina selaimeen, jos ne eivät ole liian tärkeisiin palveluihin ja sitten annan itseni autuaasti unohtaa ne ja annan koneen toimia muistinani.

On varmaan luontevaa käydä läpi tavoitelistaani, joka oli siis seuraava:

1. Salikortti pitää hakea. Ja salilla pitää käydä 2 kertaa.

2. Ajattelin tutustua 5:2 dieettiin. Onko teillä kokemuksia? Syön

luontaisesti hieman näin, ja parhaiten olen voinut, kun olen ajatellut

syömistä viikko- enkä päivätasolla. Jos syön viikonloppuna

raskaammin, niin ma-ti otetaan kevyesti.

3. Etsin muutaman muun blogin, joka pyörii näiden teemojen ympärillä.

Osaatteko kertoa jotain suosituksia :) ?

4.Tämä tuntuu pahalta, mutta: herään ennen kahdeksaa. Joka aamu.

5. Muistan juoda vettä. Vettä vettä vettä.

6. Ulkoilen joka päivä. Edes vähän. Olen koukussa Emmerdaleen, joten

sen jälkeen menen ulos, satoi tai satoi, kuten marraskuussa voimme

olettaa.

7. Siivoan jotain pientä joka päivä ulkoilun jälkeen. Pistän tavaroita

paikoilleen, varaan pyykkivuoron, käyn läpi pöydillä notkuvia

paperikasoja.

Pakko myöntää, mutta olen jokseenkin onnistunut vain kolmessa viimeisessä. Sen sijaan olen kyllä tehnyt vähän muuta. Olen syönyt suurin piirtein seuraavanlaisesti joka päivä

Aamu: 2 ruisleipää 17% juustolla ja muutamalla kalkkunaleikkeellä

Lounas: Kevyt kasvisruoka, lisänä tofua, oliiviöljyä, vettä ja soijamaitoa

Päivällinen: Runsas salaatti raejuustolla ja 2 kananmunaa

Iltapala: klementiini, pala tummaa suklaata, luonto + jugurttia

Lisäksi menee kahvia, joihin lisätyn maidon määrä lähetentelee puolta litraa.. Olen vähentänyt kahvin juontia ja lisännyt pari kuppia yrttiteetä tilalle. Juon myös pienen, alle 2 desin määrän appelsiinimehua silloin tällöin. Lisäravinteena on e-epa ja berocca.

Meininki on aika kevyttä, mutta viikonloppuna on tullut syötyä vähän vapaammin, esim. mysliä ja 100g Parrots-herkkuja. Ainakin turvotus on kadonnut, ja varmaan vähän myös muuta, yhdet housut joita en pystynyt pitämään kun kiristivät ja puristivat, ovat nyt ihan hyvät. Mutta ei tämä mikään kahdessa viikossa taklattava juttu ole, todellakaan.

Olin alkuun vähän yllättynyt, kun mulle ei tullutkaan sellasta draivia heti, että raketilla kuuhun ja kaikki-mulle-heti-nyt. En pikapiristynyt. Uskon, että minulla saattaa olla huonompi tilanne kuin koskaan ennen, olen ollut jossain masennuksen rajamailla jo pitkään, ja tällä kertaa siitä ei päästä sillä, että laihdun muutaman kilon ja piristyn, kun vanhat vaatteet menee taas päälle. Mutta olen kuitenkin piristynyt, ja olen siitä todella kiitollinen. En ole luontaisesti negatiivinen ihminen, ja pieni keventämisen aiheuttama energiaboosti antaa taas tilaa positiivisille ajatuksille. Mutta koska tosiaan uskon, että nyt on ollut vähän isompi kivi kengässä tällä kertaa, niin aion olla itselleni armollinen; pikku hiljaa, hiljaa hyvä tulee.

Sen verran voin sanoa tämän hetkisestä ruokafilosofiastani, että välttelen lisättyjä sokereita. Esim. syömässäni tummassa suklaassa (90% Lindt) on palassa vain 1,4g sokeria. Samassa grammamäärässä (10) Fazerin sinistä (2 palaa) on jo 5 grammaa sokeria, ja puolet vähemmän makua. Fazerin sinisen syömistä on vaikea jättää kahteen palaan, kun taas tumma lindt yrttiteen kanssa on aivan tarpeeksi tyydyttääkseen makeanhimoni.

Yritän syödä anti-inflammatorisesti. Kyse ei ole mistään hömpästä, vaan hyvinkin pätevää tutkimusta takanaan pitävästä asiasta. Pronutritionist kirjoittaa aiheesta selkeästi ja kiinnostavasti, tässä tiivistys: http://www.pronutritionist.net/anti-inflammatorinen-eli-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/

Tiivistettynä asian voi ilmaista niin, että matala-asteinen tulehdus on tekijänä kaikissa yleisimmissä terveysongelmissa ja myös lihomisessa. Sokeri on matala-asteisen tulehduksen boostaaja. Pronutritionistin teksteistä löysin kuitenkin mielenkiintoisia tutkimuksia siitä, kuinka appelsiinimehu maltillisesti nautittuna aterioiden yhteydessä hillitsi aterian jälkeistä tulehdustilaa. Olen siksi ottanut appelsiinimehun uutena asiana ruokavalioon, mutta hyvin pieninä määrinä.

Ensi kerralla, eli varmaankin viikonlopun aikana, voin kertoa jotain liikunnoistani. Niissä ei valitettavasti ole ihan hirveästi kerrottavaa, mutta jotain. Sillä välin suosittelen lukemaan tuon linkin, siellä on huolella koottua, ymmärrettävää tekstiä jonka jokaisen soisin lukevan.

Viikonloppuun :) !

Elämä menee, tuolla jossain. Mikä avuksi? Ryhdistäytyminen!

2015-11-08T19:46:38+02:00

Tiedättekö sen tunteen, kun päivät kulkee eteenpäin, viikosta,

kuukaudesta, ehkä jopa pahimmillaan vuodesta toiseen.. Ja mikään ei

tunnu etenevän? Joka ilta päätän, että huomenna ryhdistäydyn, joka

ilta huomaan, ettei niin käynytkään. Lukuunottamatta ehkä ajoittaisia,

pakon sanelemia sykäyksiä, jotka liittyvät siihen että nyt on pakko

tehdä jotain, että työt, koulu tai elämä kulkee edes vähän johonkin.

Olen tehnyt töitä viikon putkeen, jotta saisin kahden kuukauden työt

tehtyä, nähnyt 10 ystävää 3 päivän aikana tai siivonnut asunnon

lattiasta kattoon ja kutsunut vieraita ensimmäisen kerran vuoteen.

Ensimmäisen kerran vuoteen, koska loput 364 päivää vuodessa koti on

ollut täynnä pyykkiä, villakoiria, tavaroita väärissä paikoissa.

Sitten on saattanut elää kuukaudenkin normaalin tuntuista elämää,

kunnes kaikki on taas hiljalleen aseuttautunut omiin, saamattomiin

uomiinsa.

Olen jo pitkään ajatellut aloittavani blogin, joka kertoisi lähinnä

siitä, miten yritän ryhdistäytyä tästä tilasta. Kirjoittaminen on

ollut aina minulle tapa jäsentää pääni sekamelskaa, ja nyt päässäni

on sen luokan sekamelska, että minun pitää pysähtyä. Tämä ei voi

jatkua. Elämä ei ole enää pitkään aikaan antanut muuta, kuin jatkuvaa

riittämättömyyden tunnetta. Parhaiten olen pitänyt kulissit työssä,

se on mennyt kaiken edelle. Aika hyvin kyllä kaikkialla muuallakin, mutta

en usko että se tulee kauaa jatkumaan.

Olen aloittanut ennenkin tällaisia ryhdistäytymisprojekteja, ja jopa

onnistunutkin niissä. Ainut ongelma on se, että olen aika lailla

kaikki-tai-ei-mitään -ihminen. Menee överiksi. Alan urheilla, harrastaa,

opiskella, työskennellä. Kaikki saman päivän aikana ja sata lasissa. Se

tuo paljon hyvänolontunteita, kun saa aikaiseksi. Mutta jossain vaiheessa

huomaan, että kaikki ei menekään täydellisesti. Sitten heitän hanskat

tiskiin, ja luovutan, vaikka en itselleni sitä myönnä.

Haluan löytää kestäviä toimintamalleja itselleni. Uskon, että tulen

puhumaan paljon ruuasta, liikunnasta ja terveydestä. Olen tavallaan alan

ihminen, mutta akateemiselta puolelta, joten en todennäköisesti tule

puhumaan täällä reikistä, enkeliterapiasta, LIFE-kaupan tuotteista

(olen työskennellyt ko. liikkeessä joskus, ja 90 prosenttia tavarasta on

kyllä aivan roskaa) tai muista luontaistuotejutuista. Sokeria yritän

vähentää, ja siitä varmasti kirjoitan muutaman tiukkasanaisen tekstin

(tiukka itselleni ja aiheelle). Liikuntaa pitää lisätä arjessa, joten

sekin saa huomionsa. Ehkä kauneuttakin, mutta tulevat lukijat ja

ystävät, lifestyle-blogia en tästä halua. Se kuulostaa kamalalta. Jos

joku päivä huomaatte, että blogini on lifestyle-blogi, älkää kertoko

siitä minulle.

Voisin kirjata tähän itselleni viikkotavoitteita. Ensi viikolla

tavoitteeksi asetan.